Grünthal R. Vepsän kielioppi

Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2015. — 347 с. — (Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten 17). — ISBN: 978-952-5667-73-8.Vepsä on itäisin itämerensuomalainen kieli, yksi suomen lähisukukielistä. Muihin itämerensuomalaisiin kieliin verrattuna vepsää luonnehtivat useat kielensisäiset muutokset, toisaalta lukuisin tavoin ilmenevä venäjän kielen vaikutus. Vepsää äidinkielenään puhuvien määrä on viimeisen kahdeksankymmenen vuoden aikana pudonnut alle kymmeneen prosenttiin entisestä. Puhujia arvioidaan olevan alle kolme tuhatta. Nykyään kieli on erittäin uhanalainen. Tässä kirjassa esitellään vepsän kielioppi rakenteellisesta ja funktionaalisesta näkökulmasta. Se antaa kokonaiskuvan vepsästä ensisijaisesti puhuttua kieltä edustavan aineiston valossa. Tämän kirjan tavoite on antaa yleiskuva vepsän kielestä ja sen kieliopillisesta rakenteesta. Vaikka sitä ei ole kirjoitettu sellaisenaan oppikirjana käytettäväksi, toivon sen soveltuvan kielitieteelliseen käsitteistöön tottuneelle lukijalle oppaaksi vepsän kieleen. Vepsän kielen tutkimusperinne on lähes parinsadan vuoden ikäinen. Mahdollisuudet kielen yksityiskohtaiseen kuvaamiseen ovat tutkimuksen kehittyessä tarkentuneet paljon. Ne ovat luoneet edellytykset kieliopin yleisesityksen kirjoittamiseksi. Kielentutkijat ovat viime vuosikymmeninä keränneet ja julkaisseet tietoa mitä erilaisimmista kielistä ympäri maailmaa. Peruslähtökohdaksi on vakiintunut käsitys, että yksittäisen kielen kuvaus tapahtuu sen omasta järjestelmästä käsin, omat erikoispiirteet huomioon ottaen.